fbpx

Articles History

2021 (5)

May (3)

April (1)

February (1)

2020 (4)

December (4)

2019 (15)

November (1)

October (2)

September (1)

August (1)

July (3)

June (1)

May (1)

April (1)

March (1)

February (1)

January (2)

2018 (3)

December (2)

September (1)

2017 (32)

November (1)

October (2)

September (2)

August (2)

July (2)

June (3)

May (5)

April (4)

March (3)

February (4)

January (4)

2016 (7)

December (1)

November (1)

August (2)

July (3)

Search news

Laadukas vesihuolto on demokraattisen yhteiskunnan perusta

Valtionhallinto valmistelee vesihuoltolain uudistusta. Se on tuhannen taalan paikka edistää kaikkien vesihuoltoalan toimijoiden ja loppuasiakkaiden etua. Tämä teksti peilaa keskusteluja, joita olemme käyneet lakiuudistuksesta Tampereen yliopiston dosentti Jarmo J. Hukan, Kaukotekin konsultti Jari Kaukosen sekä monissa tehtävissä vesialalla toimineen Kia Akselan kanssa.

”Vesihuollon taloudellinen toiminta on määritelty niin, että laitosten tulee pääsääntöisesti kattaa kaikki kustannuksensa asiakkailta perittäviltä maksuilla. Maksuihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto. Joidenkin laitosten tuotto on kuitenkin niin suuri, että niiden pitäisi kertoa vesihuoltolain mukaisesti avoimesti ja läpinäkyvästi asiakkailleen, millä perusteilla määritellään kohtuullinen tuotto, johon laitos pyrkii”, totesi Jarmo J. Hukka.

Olen samaa mieltä. Menestyvimmillä vesilaitoksilla oman pääoman tuotto on kymmeniä prosentteja muun muassa pääomalainojen, siirtovelkojen ja poistojen käsittelyn tuloksena. Nykyisten nollakorkojen aikana tuotto on huima. Samaan aikaan pienten laitosten talous on kiikun kaakun. Lainsäädännön pitäisi ohjata vesihuollon palveluiden hinnanmuodostusta läpinäkyväksi.

”Vesihuoltoverkoston korjausvelan leikkaamiseksi laitokset tarvitsevat konkreettisempia laskentavälineitä elinkaarivaikutusten ymmärtämiseen – eli vastaavatko investoinnit teknisesti ja kustannuksiltaan tarvetta. Liiketoiminnan ja maksujen valvonnassa pitäisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, että piiloverotusta ei tapahtuisi vesimaksujen tuloutuksen kautta. Nyt on riskinä, että hyvää tulosta kotiutetaan kunnan muiden tulojen mukana ja vesihuollon kehittäminen näivettyy”, arvioi Jari Kaukonen, joka on ollut toteuttamassa lukuisia vesirakennushankkeita.

Tärkeä pointti. Investointi- ja käyttökustannusten lisäksi tulisi avata keskusteluun verkostojen ylläpito- ja hävittämiskustannukset. Ylläpitokustannuksiin vaikuttaa suunnittelussa ja asennuksissa liitostyön ja perustusten sekä alkutäyttöjen materiaalien ja tiivistysten laatu. Mikäli joustetaan InfraRYL:n minilaatutasosta, ylläpitokustannukset ja asiakashaitat alkavat kertyä varhaisemmassa vaiheessa.

Lakiuudistus ottanee kantaa myös vesilaitosten omistukseen. Myös tämä keskustelu avaa tietä kohti ammattimaisempaa toimintaa. Vesilaitosten käyttöhenkilöstö osaa tehtävänsä, mutta suuriin rakennus- ja korjausprojekteihin ne tarvitsevat teknistä asiantuntija-apua.

”Suomen vesihuollolle esitetään vaatimuksia useiden ministeriöiden alaisissa laeissa. Toimintaa valvovat ELY-keskukset ja kuntien viranomaiset. Olisi tärkeää saada resursoitua laitokset erityisesti taajama-alueilla riittävän isoiksi, jotta ne pystyvät toteuttamaan nykyvaatimuksiin nähden riittäviä toimia. Mielestäni tuli luoda digitaalinen ekosysteemi, jossa kaikki omaisuuden hallintaan liittyvä tieto olisi analysoitavissa ja jalostettavissa päätöksentekoon”, argumentoi Kia Aksela.

Jatkan ajatusta niin, että lainsäädännön tulisi vaatia kaikkien vesilaitosten ja -osuuskuntien kuulumista jonkun valvonnan alaisuuteen. Vasta sitten huoltovarmuuden vaaliminen on mahdollista. Samoin eri laitosten tekemä kehitystyö saataisiin kaikkien hyödynnettäväksi. Nyt tehdään osin tehotonta kokeilua, kun on aikaa ja rahaa.

Keskustelua alalla on lisättävä, ja tavoitteena pitää olla kehittää vesialasta palveluna vientituote. Pullotettua vettä meidän ei kannata yrittää viedä, mutta osaamisen viennillä voimme työllistää suomalaisia ja auttaa niitä maita, joilla on vesihuollon kanssa vaikeuksia. Hyvä vesihuolto on palvelu, joka kuuluu tässäkin mielessä kaikille – se on demokraattisen yhteiskunnan perusta.

Matti Leppäniemi

Matti Leppäniemi on Econet Groupin hallituksen puheenjohtaja

Teksti on julkaistu Vesitalous-lehdessä 3/2021

Increase your water expertise with our new digital customer magazine AQ. 

Contact

Contact information

ECONET LTD
Malminkaari 5B
FI-00700 Helsinki, Finland 
Phone: +358 9 8366 250
E-mail:
Business ID: 2438595-3

 

DEWACO LTD
Raviraitti 3
FI-23800 Laitila, Finland
Phone: +358 2 461 800
E-mail:
Business ID: 2221862-5

Welcome to Econet Group Ltd. We use cookies to offer you the best user experience of our website. If you continue browsing our website, you will agree to the use of cookies.