fbpx

Uutisarkisto

2021 (3)

helmikuu (3)

2020 (3)

joulukuu (1)

syyskuu (2)

2019 (17)

joulukuu (1)

marraskuu (1)

lokakuu (2)

syyskuu (1)

elokuu (1)

heinäkuu (3)

kesäkuu (1)

toukokuu (1)

huhtikuu (2)

maaliskuu (1)

helmikuu (2)

tammikuu (1)

2018 (11)

joulukuu (3)

elokuu (1)

kesäkuu (1)

toukokuu (1)

huhtikuu (2)

maaliskuu (1)

helmikuu (2)

2017 (50)

joulukuu (2)

marraskuu (9)

lokakuu (7)

syyskuu (5)

elokuu (2)

heinäkuu (2)

kesäkuu (3)

toukokuu (5)

huhtikuu (4)

maaliskuu (4)

helmikuu (4)

tammikuu (3)

2016 (10)

joulukuu (1)

marraskuu (1)

lokakuu (1)

syyskuu (2)

elokuu (2)

heinäkuu (2)

kesäkuu (1)

Uutisten haku

KVR-urakoinnin periaatteet murenevat ja se kertoo laajemmasta ongelmasta

Monet meistä ovat tottuneet luottamaan siihen, että KVR-urakka eli kokonaisvastuu-urakka on ainutlaatuinen, kahdenvälinen suhde tilaajan ja urakoitsijan välillä. Siihen ei kolmatta pyörää mahdu, vaan urakan jakamaton vastuu kuuluu valitulle urakoitsijalle. Tämän johdosta aliurakoitsijoille tai muille yhteistyökumppaneille ei muodostu referenssiä kyseisestä kohteesta.

Törmäämme kuitenkin vesihuoltoalalla tapauksiin, joissa aliurakoitsijat esittelevät KVR-urakoita ominaan, kun tavoittelevat uusia urakoita – ja tilaajat ja hankintakonsultit hyväksyvät tämän.

Jos kilpailutuksessa edellytetään vesihuoltoalan kokemusta ja toteutettua KVR-urakkaa, ja valituksi tulee toimialaa vain vienosti sivuava yritys ilman omia referenssejä, on menetelty YSE:n ja erityisalojen hankintalain vastaisesti. Kun asiasta huomautetaan, monissa tapauksissa tilaajat eivät hyväksy oikaisuvaatimuksia tai käsittele niitä.

Tämä ei ole hyvän liiketoimintatavan eikä KVR-käytännön mukaista – eikä se ole oikein niitä urakoitsijoita kohtaan, jotka ovat kantaneet kokonaisvastuun rakentamisesta, rahoituksesta, neuvotteluista ja projektinjohto-osaamisesta.

Pidän välttämättömänä, että KVR-urakoitsijalta vesilaitosurakoissa vaaditaan pitävät näytöt vesikemian prosessitietämyksestä ja biologisesta jätevedenpuhdistuksesta.

En vähättele aliurakoitsijoiden merkitystä. Heillä on aina omat tärkeät tehtävänsä, joita ilman projektit eivät toteudu, mutta KVR-urakassa aliurakoitsija ei voi ottaa kunniaa pääurakoitsijan ja muiden aliurakoitsijoiden työstä.

Olen työskennellyt infrarakentamisessa asiantuntijana, johtajana ja omistajana, ja kaikista näistä näkökulmista katsottuna pidän yhteiskunnallisesti huolestuttavana, jos kilpailutuskäytännöt ovat näin murenemassa.

Kilpailua vääristävä toimintamalli johtuu mielestäni liian läheisistä suhteista tilaajien ja suunnittelukonsulttien välillä. Konsultit ovat riippuvaisia tilaajista, ja joutuvat toteuttamaan niiden tahtoa ja toiveita. Kun muodostuu keskinäisiä riippuvuuksia, tehdään valintoja väärillä perusteilla, ja huonoa työn laatua ei kyseenalaisteta.

Hälytyskellojen pitää soida päättäjillä, kun suurissa vedenpuhdistus- ja jätevesilaitosprojekteissa tulee kymmenien miljoonien eurojen budjettiylityksiä, laitokset eivät toimi halutulla tavalla tai odotetulla kapasiteetilla. On kysyttävä, onko se huonoa projektijohtamista, vääriä teknologiavalintoja vai huonoa kustannuskuria. Maton alle näitä ei voi lakaista.

Huolta lisää se, että vesihuoltoverkostomme rappeutuu nopeammin kuin sitä korjataan. Vesilaitosyhdistyksen tuore selvitys osoittaa, että verkoston korjausvelka kasvaa 9–10 miljardilla eurolla vuoteen 2040 mennessä.

Tilanne on monelta kannalta vaikea, mutta näen mahdollisuuden korjata sitä, sillä vesihuoltolakia ollaan nyt uudistamassa.

Uudessa vesihuoltolaissa tulee määrittää kelpoisuusluokittelu vesihuollon KVR-urakoitsijoiden osaamiselle. Lisäksi on välttämätöntä määrittää hyvän ja eettisen kilpailuttamisen säännöt. Niiden tärkeimpänä elementtinä pidän roolien eriyttämistä ja riippumattomuuden vaatimusta tilaajille, konsulteille ja palveluntarjoajille.

Siksi ehdotan, että vesihuoltoverkoston valvonnan päävastuu keskitetään (nykyisten viiden sijasta) yhteen ministeriöön, esimerkiksi ympäristöministeriöön. Se vahtii jo nyt rakennettua ympäristöä, ja voisi luontevasti ottaa vesihuollon siipiensä suojaan. Se olisi myös tasavahva keskustelukumppani kuntien vesilaitoksia edustavalle Vesilaitosyhdistykselle.

Matti Leppäniemi

hallituksen puheenjohtaja

Econet Group Oy

Teksti on julkaistu alunperin Rakennuslehdessä 19.2.2021.

Kehitä vesiosaamisesi uudelle tasolle digitaalisen AQ-asiakaslehtemme avulla. AQ-asiakaslehti ilmestyy 2 kertaa vuodessa.

Yhteydenottolomake

Yhteystiedot

ECONET OY
Malminkaari 5B
00700 Helsinki
Puhelin: 09 8366 250
S-posti:
Y-tunnus: 2438595-3

 

DEWACO OY
Raviraitti 3
23800 Laitila
Puhelin: 02 461 800
S-posti:
Y-tunnus: 2221862-5

Tervetuloa Econet Group Ltd kotisivulle. Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen, sinulle hyödyllisen sisällön tarjoamiseen ja mainosten esittämiseen. Lue lisää kohdasta evästeet.